Kynsin ja hampain

13.03

Sain nyt tehtyä toiset editoinnit lukuihin 1-7. Seuraavana edessä olevista luvuista toivon, että tänään saisin jonkin älynväläyksen - on taas vähän malttamaton olo tämän projektin suhteen. Lisäksi eteeni on tulossa lukuja, jotka ovat olleet aikaisemmilla kierroksilla yksiä murheenkryynejä. Ei tietenkään saisi tai pitäisi hätäillä, mutta ärsyttää jumittaa kierros toisensa jälkeen samoissa kohtauksissa/luvuissa. Ovat niitä, joita juoni vaatii, ja on niissä ihan hyvin jännitettäkin ja toimivat siis sinällään, mutta itselle henkilökohtaisesti ovat punainen vaate jo pelkän ajatuksenkin tasolla, kun olen joka kierroksella joutunut niiden kanssa taistelemaan.

Lisäksi minua vaivaa tällä hetkellä ehkäpä sekin, että näen näin kolmannella kierroksella tarinani aika teknisestä näkökulmasta jo, enkä enää intoile samalla tavalla kuin kahdella ensimmäisellä kerralla. Se ehkä syö paitsi kärsivällisyyttä mutta myös sivuille siirtyvää tunnelmaa. Ehkä. En tiedä - itse on tätä aika paha arvioida. Mutta voisin ainakin kuvitella näiden kokonaan uusiksi kirjoitettavien lukujen olevan vähän valjumpia tai isomman työn takana kuin aikaisemmilla kierroksilla. Pitäisi jostain löytää innostus taas.

Uskoakseni se täytyy löytää hahmoista. Heidän tarinaansahan tässä kerron. Pitänee jututtaa poikia taas ja innostua heidän henkilökohtaisista elämänkaaristaan, siitä millaisia he ovat ihmisinä. Nyt kun kirjoitan vain tietoisesti kirjaa henkilöistä x, y, z ja n juonella j, niin hommasta katoaa hohto, sen ydinpointti - se, että en ole kirjoittamassa vain jotain nimetöntä tarinaa, olen kirjoittamassa heidän tarinansa.

Että ehkä tässä pienessä kriisissäni onkin kyse siitä, että näen hahmoni taas vain hahmoina enkä ihmisinä. Se lienee se ongelman ydin. Pitää pyristellä irti keinotekoisuudesta ja palata alkulähteille.


Taidan siis keskittyä A:han, pääpäähenkilööni, seuraavaksi.

6 kommenttia

  1. Olen itse pyrkinyt ottamaan reilusti useamman editointirundin, joissa keskityn eri asioihin. Esim. olen käynyt tekstin läpi kolmesti: ensin rakenteen, sitten tunnelmaa/tunteita, ja lopuksi kielellisesti. Minusta on jotenkin helpompi korjata asioita yksi kerrallaan kuin yrittää miettiä kaikkia yhtäaikaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kyllä täytyy sanoa, että vaarnalta tulee aivan pirun hyviä neuvoja kerta toisensa jälkeen. Tämäkin! Itse olen nimittäin editoinut aiemmin juuri niin, että yritän keskittyä kaikkiin ongelmakohtiin yhtäaikaa. Se uuvuttaa ja inhottaa.

      Poista
    2. Kyllä vain, toivottavasti pystyn soveltamaan näitä vinkkejä jatkossa seuraavissa projekteissa. :)

      Poista
    3. Kiitos vinkistä! Tällä kertaa moinen ei oikein onnistu, koska olen edennyt "kirjoitetaan uudestaan" -periaatteella näillä kahdella jälkimmäisellä kierroksella ja kaiken huipuksi viime kierrokselta jäi pari kolme lukua, jotka jätin kokonaan kirjoittamatta, koska tiesin joutuvani niitä muuttamaan joka tapauksessa ihan toisenlaiseksi editoinnin tehtyäni. :)

      Vastaavaisuudessa pyrin siihen, että teen kaiken alusta loppuun ensin (kuten ykköskierroksella) ja vasta sitten rupean editoimaan nimenomaan eri osa-alueisiin keskittyen. Tai ainakin aion yrittää sitä! Nyt olen vain hionut lukuja täydelliseksi, luku kerrallaan.

      Kiitos taas kommentista! :)

      Poista
  2. Minulla on kriisi, enkä saa editoitua mitään! Luen vain kateellisena toisten onnistuneita editointisuunnitelmia! Kääk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos yhtään lohduttaa, niin aikalailla suunnitelmien tasolle on se projekti jäänytkin. :P Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti olla jo ottamassa yhteyttä agentteihin tähän aikaan vuodesta tai ainakin viimeistelemässä lukijapalautteen tuottamaa editointikierrosta....

      Kyllä se vaihde sieltä silmään hyppää ennemmin tai myöhemmin. Ingen panik!

      Poista