Pääsiäisen alla

22.45

Hiljaiseloa. Valitettavasti sadan päivän onnellisuus -ketjukin katkesi, en pysty nimittäin muistamaan mitkä ilonaiheitani olivat siinä viime viikon ke-to -akselilla. Noh. Ehkä kokeilen meemiä tässä jossain välissä uudestaan!

Kokeilemisesta puheenollen. Ystävä oli viikonloppuna kylässä ja teimme seuraavaa illallista, jota suosittelen lämpimästi:


Halloumi-hampurilainen

Hampurilaissämpylät
Halloumi- tai grillijuustoa
Tsatsikia
Salaattia
(Tomaattia)
Punasipulia
(Jauhelihapihvi/hampurilaispihvi)

Ohjeet ovat yksinkertaiset: ranskalaiset ensin uuniin, jonkin ajan päästä pilko sipuli renkaiksi ja tomaatti viipaleiksi, ala paistaa lihat ja suht ohuiksi siivuiksi viipaloitu halloumi. Ihan viimeiseksi hampurilaissämpylät uuniin ranskisten kaveriksi pariksi viimeiseksi minuutiksi, varo etteivät pala. Kokoamisjärjestyksellä ei liene väliä. Halloumeja menee hamppariin kaksi viipaletta. Tomaatit ja lihat suluissa reseptissä siksi, että tomaatit unohdimme kauppaan (korvattiin ketsupilla) ja lihat taas lisättiin alkuperäiseen Pirkan reseptiin. Itse noudatin suurimmassa osassa hamppareissa kokoamisjärjestystä sämpylä-ketsuppi-liha-sipulit-salaatti-halloumit-tsatsiki-sämpylä. Mutta voitte varioida makumieltymysten ja maalaisjärkenne sanelun mukaisesti, erityisesti jos teillä on käytössä tomaatteja sen ketsupin sijaan.

Sunnuntaina mentiin aamuyöstä nukkumaan ja herättiin aikaisin. Kotiin päästyäni oli aika seis-olo, mutta suureksi hämmästyksekseni aivoni pyörivät ilmeisesti juuri sopivalla ja loppuviikosta kateissa olleella kirjoittamistaajuudella, sillä sain viimeinkin pääni keskittymään siihen rikossuunnitteluun, jota manailin silloin alkuviikosta. Suunnitelmat tulivat paperille suht kivuttomasti, vaikka olo olikin noin fyysisesti aika jähmeä. Nyt siitä puuttuu enää vain jälkimmäisen aikajanan loppupään kuviot, joissa ei pitäisi olla enää sinällään hirveästi säveltämistä noin ylipäätään, kun etenevät luonnollisesti sen mukaan mitä aikaisemmin on tapahtunut.

Sitten pääsen taas työn kimppuun ja kirjoittamaan. Harmi vain, että loppuviikko menee varmasti pääsiäiskuvioissa ja ensi viikosta lähtien paahdan esseiden parissa. Noh, ehkä tämä tästä, suunnitelmien valmistumiset kuitenkin antavat aina intobuustin ja tälläkin hetkellä koen Rikoksen ja rangaistuksen lukemisen lähinnä kiusaksi, kun samantapainen aihe muistuttaa jatkuvasti omasta tarinastani.

Saa muuten nähdä, kuinka pitkä tästä lopulta tuleekaan. Mietin tuossa, että joudun taas palaamaan muutamaan jo kirjoittamaan lukuuni ja laajentamaan vähän, saattaa tulla myös tarve luoda ainakin yksi luku lisää kokonaissaldoon. Olisi aika jännää, jos ainakin pokkarina tästä tulisi melkein Rikoksen ja rangaistuksen kaltainen järkäle.

Naurahtaisin. Tuli tästä ainakin todella kouriintuntuva.

Huomenna tentti pitkästä aikaa. Pitäisi kai stressata, mutta en jaksa, ryystän tänään ostettua persikka-mango-teetä jalat nostettuna rahille ja naurahtelen Tumblr-sivuston sisällölle. Korvissa pauhaa kuulokkeiden kautta eiliseen Game of Thrones -jaksoon sopiva kappale, joka saa hymyilemään entistä riemukkaammin. Ilta on hyvä. Tee on herkullista.

0 kommenttia