Babysteps

9.37

Olen havaitsevinani pientä edistyksen poikasta. Rakennuspalikoiden vaimeaa loksahtelua paikoilleen aivojeni syövereissä. Tunnustelen vieläkin muotoja, niitä löytyy lisää, henkilöhahmot alkavat hahmottua vähitellen, kitsastellen, mutta kuitenkin pikkuhiljaa. Vielä kun saisin juonenkin selväksi, pääsisi hommiin tarttumaan. Kuukautta myöhässä, mutta ehkäpä repäisen NaNossa ja pääsen takaisin alkuperäiseen aikatauluni kulmaan kiinni. (Yritän aktiivisesti unohtaa, että heinäkuussa pitäisi pykäistä myös parit esseet. Oh well.)

Koska en ole tainnut koskaan NaNoa suomeksi kirjoittaa niin pitkälle, että osaisin suomen sanamääriä sivumääriin verrata, voisiko joku valaista, montako A4-sivua käsikirjoituksessa noin suurinpiirtein menee sitten noin 200-sivuiseen A5-kirjaan? Ja montako sanaa voisi kuvitella tuollaisessa reilut 200 sivua sisältävässä kirjassa olla? Että tiedän vähän, miten paljon pitää huokailla heinäkuun lopuksi, kun A4 sivumäärä näyttää turhauttavan vähäiseltä.

Mutta nyt takaisin suunnitelmien pariin. Halusin vain tulla ilmoittamaan, että en jumita ihan yhtä pahasti kuin vielä reilu viikko takaperin. Ehkä.

Sitruunaneliöt auttavat pulmaan kuin pulmaan. Ja oikeanlainen musiikki.

0 kommenttia