Kun ymmärrys ei riitä

11.04

"Venäjänkielinen myymälävaras sai palvelua 'googleksi' Jyväskylässä"

Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

"– Silloin tällöin tällaisia keinoja käytetään. Se on vähän kekseliäisyydestä kiinni [...]
– Lakipykälien mukaan homma ei mene just nappiin, mutta maalaisjärjen käyttö on sallittua. Ja jos asiakaskin on tyytyväinen, niin mikäs siinä."


Nyt melkein jo itkettää. Eikö olekin turvallinen olo, kun tiedämme, että lainvalvojakin suhtautuu lakipykäliin lähinnä "siihen pyritään" -asenteella? Kun turvaudutaan jo suhteellisen tärkeässä kommunikointitilanteessakin käännöspalveluun, joka saattaa muuttaa viestiä radikaalistikin, jos alkuperäisviesti on monimutkaisempi kuin pelkkä "joo" tai "ei"? Niin, ei meillä suomalaisina hätää kun emme tarvitse tulkkia poliisin kanssa - hienoa! - vaan jos tällaisen päältäpäin mahtavan neronleimauksen keksii Matti poliisi Meikäläinen, niin entäs sitten, jos joskus ulkomaillakin tulisi viranomainen Google Translatorin kanssa vastaan, erityisesti maassa, jossa ei puhuta englantia?

Käyttäkää, hyvät lainvalvojat, Translatoria siihen, että ilmoitatte vievänne minut ensin säilöön putkaan, kunnes tulkki saadaan paikalle. Sillä tämä on hieman mieluisampi vaihtoehto kuin se, että tulen vahingossa väärinymmärretyksi, koska käännöskone ymmärtää äidinkieleni hienouksia lähes yhtä hyvin kuin keskiverto ehkä kuukauden pari täällä asunut ulkomaalainen. Kiitos hienotunteisuudestanne! Tehkää näin ihan vaan siltä varalta, että haluaisin puhua muutenkin kuin yksinkertaistetuilla lauseilla, jotka (hyvällä tuurilla!) käännetään ensin suuren välikielen (englannin, saanen pyytää!) kautta kohdekielelle.

Minun tuskin tarvitsee demonstroida millainen vaara tässäkin piilee?

Ja ennen kuin hyppäätte hehkuttamaan sitä, miten suomi on vain pieni kieli ja miten Translator ymmärtää venäjää varmasti paremmin, niin kehottaisin menemään kokeilemaan tuota kyseessä olevaa käännöskonetta. (Ja muistamaan, että käännettäessä pitäisi hallita molemmat kielet erinomaisesti, ei vain sitä lähtökieltä - siksi kääntäjätkin kääntävät yleensä vain omaan äidinkieleensä jos heillä ei ole natiivia oikolukijaa käytettävissä.) Ei siinä ole vikaa niin kauan kuin lauseet ovat yksinkertaisia ja kieliparin kielet on mahdollisimman lähellä toisiaan rakenteellisesti, mutta auta armias, jos virkkeet ovat monen lauseen kokonaisuuksia, jos määreitä on monta ja jos kieli on kuvailevaa... En tiedä teistä, mutta minusta viranomaisten kanssa toimiessa pelkkä "perusidean" välittyminen viestistä ei enää riitä - varsinkin, kun ei tiedetä, olisiko siinä perusideassa ollut alunperin harmaalle alueelle asian vievä lisämääre, jonka käännöskone on jättänyt välittämättä.

Ja mitä tulee asiakastyytyväisyyteen... Milläköhän sitäkin mitataan ja kenen näkökulmasta näissä tapauksissa? Enpä usko, että suurin osa asiakkaista tietää konekääntämisen vaaroista tai siitä, miten valtavasti kieliparit ja -suunnat vaikuttavat kyseisen automaatin toimintaan. Tällä kertaa ilmeisesti kone riitti viestin välittämiseen molempia tyydyttävällä tavalla (jos nyt molemmat tosiaan ymmärsivät toisiaan niin hyvin kuin artikkelissa hehkutetaan), kun kerran asiakas oli selvästi syyllinen ja myönsi sen itsekin, mutta entäs seuraavalla kerralla?

Toivon todella, että jos konekääntämistä aiotaan käyttää viranomaistenkin joukossa jatkossa, niin asiakkaille ainakin annettaisiin vaihtoehto turvautua kunnon tulkkiin ja heitä informoitaisiin konekääntämisen vaaroista. Vaan tietävätköhän niistä viranomaiset itsekään?

 Huhhuh.

Gif

Onnellisuudenaiheenani on tänään ystävien kanssa vietettävä Salaiset kansiot -ilta. Saa toivottavasti nämä aamupäivän verenpaineet laskemaan...

0 kommenttia