Reunalla

10.51

Ongelmien vuori on valloitettu, seison vastakkaisen vuorenseinämän kielekkeellä ja turvaköydet on kiinnitetty ja kaikki on valmiina, enää pitäisi asettua lähtövalmiuteen ja sen jälkeen ottaa ensimmäinen askel kielekkeen reunan yli, sitten toinen seinämällä alas kohti päämäärää ja kirjan loppua. Tuuli on kova ja pelottaa, että jokin menee mönkään, mutta uskaltaa silti pitäisi.

Pidän tiukasti kiinni ja hapuilen askeleita tutisevin jaloin. Sana sinne, virke tuonne. Haluaisin edetä nopeasti, mutta samaan aikaan haluan kiivetä takaisin huipulle ja pysyä siinä, loppu voisi jäädä kirjoittamista vaille valmiiksi, täydelliseksi juonikaaviossaan ja täydelliseksi mielikuvissani, ei tarvitsisi romahtaa paperitulosteen äärellä miettiessäni, mitä oikein tuli kirjoitettua kun en lopputulosta enää edes tunnista.

Mutta uskaltaa täytyy kuitekin. Tuulta päin.

0 kommenttia