Mylläystä

Vatsani ei kestä tällä hetkellä mustaa teetä. Ei ainakaan kahden kahvikupin päivinä. Harmittaa: kaapissa olisi vielä ainakin yksi tai kaksi annosta hyvää Earl Greyta. Mutta ostin paketin rooibosta, jospa sillä pääsisi elokuun yli.

Sadepäivä. Tänään ainakin päiväkahvin sijaan teetä.

Myllerrystä on vatsani lisäksi ollut myös kirjoitusrintamalla. Tarinan painopisteitä pohdiskellessani kirjoitin kokeilumielessä sen "takakansitekstin", ja hyvä niin, sillä se vahvisti epäilyksen, että kaksi tärkeää elementtiä tosiaan riitelee keskenään, herättävät "No miksei se vain tee noin ja tuo ongelma ratkeaisi heti?" -kysymyksen. Harmittaa, sillä pidin molemmista elementeistä kovasti: toinen teki päähenkilöstäni "ainutlaatuisen" ja toinen taas tarinan maailmasta. Mutta eivät ne yhteen sovi. Onneksi huomasin sen tässä vaiheessa.

Mietintämyssy päähän. Maailmaan liittyvä elementti on uudempi lisäys ja vähemmän tärkeä juonen kannalta, joten se saa hyvin todennäköisesti mennä. Ellen sitten nosta kania hatusta: tätä kirjoittaessani mieleeni nousi ajatus, joka saattaisi onnistua. Jos keikautan asioita hieman päälaelleen, tai en hieman vaan kunnolla, niin silloin kaikki voisikin ehkä toimia. Ehkä.

Hmm. Mutta en tiedä, muuttaako se asioita liikaa. Ei kannata väkisin pakottaa kuutiota pyöreään reikään vain siksi, että darling säästyisi. Ehkä tuo maailmaan liittyvä elementti on vain yksi niistä, jotka pitää säälimättä leikata pois.

Jälleen ajatusketjuja suunnittelumuistiinpanoihin. Joudun kohta ostamaan niille isomman mapin.