NaNo #1

11.49

Ensimmäinen päivä oli varsin nihkeä. Toki myönnettävä on, että ei ehkä ollut fiksua jättää kirjoittamista jääkiekko-ottelun mainoskatkoille, mutta oli kyllä muutenkin väsypäivänä sellainen olo, että sisäinen kriitikko pääsi turhan paljon ääneen. Mutta tätähän nanoilu on: pitää vain puskea eteenpäin ja oppia jatkamaan silloinkin, kun on sellainen olo, että kynästä tai näppäimistöstä valuu paperille pelkkää roskaa.

En ehkä pääse hyödyntämään eilisiä pätkiä itse käsikirjoituksessa, mutta eiköhän se jotenkin ääntä taas avannut. Ja se on aina hyvä.

0 kommenttia