Tuulta päin

Kohtausten suunnittelu oli aluksi helppoa, todella mukavaa puuhaa, kun se oli ensimmäisessä näytöksessä ja ihan toisen näytöksen alussa lähinnä shakkilaudan kokoamista, mutta huomaan NaNon lähestyessä, että mitä pidemmälle etenen kohtaus kohtaukselta ja mitä isompia/tärkeämpiä niistä tulee, oikeita shakkinappuloiden liikkeitä eikä vain laudan asettamista, sitä enemmän tulee taas päälle se olo, että pystynköhän toteuttamaan tämän tarinan, onkohan minusta tähän. Ehkä siksi ensimmäisen näytöksen kirjoittaminenkin oli niin kihelmöivän herkullista: sai koko ajan hykerrellä itsekseen, että voi että mitä kaikkea onkaan vielä luvassa ja mitä kaikkea laitan nyt näissä kohtauksissa alulle!

Mutta nyt on aika lunastaa ne pohjustukset. Varsinainen työ alkaa. Seuraavaksi esimerkiksi on muutaman "kohtauksen" nippu, joka on käytännössä yhtä taistelua, mutta olen jakanut sen osiin sen mukaan, miten painopiste siirtyy henkilöstä tai osatapahtumasta toiseen, ja puhaltelen näppäimistön äärellä. Saattaa olla, että päädyn olemaan pelkuri ja skippaan tämän kokonaisuuden vielä toistaiseksi, tai ainakin kirjoitan sen marraskuussa vasta sellaisena päivänä, kun oikeasti tuntuu siltä, että näen mielessäni selvästi, miten taistelu voisi edetä visuaalisesti. Tai sitten kirjoitan hyvin lavean kuvauksen tapahtumista tähän versioon ja seuraavalla kierroksella vasta otan elokuvaohjaajamaisen otteen ja oikeasti suunnittelen taistelupari taisteluparilta, miten kohtauksen pitää edetä juonen kannalta tärkeästä taistelun osatapahtumasta toiseen.

Vaikka toisaalta, eivätpä kohtaukset tästä eteenpäin yhtään helpotu. :D

Mikä on toisaalta mahtavaa: tuntuu oikeasti siltä, että lukijan kannalta tarinassa olisi hyvä imu, jos vain saan toteutettua tämän oikealla tavalla. Mutta nyt ennen kirjoittamista alkaa taas pelottaa, millainen työ minulla on edessä. Jonkun ammattilaisen pitäisi tehdä tämä, huomaan ajattelevani, kun selaan kohtauskorttejani.

Mutta ei auta. Seuraava työn alle vain ja rohkeasti tuulta päin. Pitää muistaa, että vaikka tarinassa on potentiaalia, sitä ei tarvitse kaivaa esiin heti ensimmäisessä versiossa. Muurin ali, ei yli.