Kohtaus kohtaukselta

Pää on ollut tänään ärsyttävä. Pieni paineentunne, juuri sellainen päänsärky, johon ei haluaisi ottaa kipulääkettä. Jossittelua, turhaa vatvomista. Käsikirjoituksen osalta harmittelua siitä, miksen ole nokkelampi, kirjoittajan on oltava yhtä fiksu kuin ratkaistava mysteeri, mielellään fiksumpikin, ja tuntuu, etten ole.

Toisaalta vihjeiden keksiminen on hauskaa.

Sähköinen käsinkirjoittaminen on muodostunut hyvin luontevaksi osaksi kirjoitusprosessia. Joko suunnittelen kohtauksen tai suunnittelen ja kirjoitan raakaversionkin. Mukavaa, kun ei tarvitse miettiä tekstin naputtelua puhtaaksi. Sen kun kirjoitan ruudulle ja siirrän tiedostoon.

Seuraavaksi on vuorossa vaikea kohtaus. Se on onneksi suunniteltu jo, teen siitä nyt yhdenlaisen ja muokkaan editoinnissa tarvittaessa kiinnostavammaksi. Taas näitä mysteerijuonen vihjekohtauksia. Pitää vain vetää henkeä ja sukeltaa pinnan alle rohkein vedoin.

Hymyilyttää. Etenee.