Kirjoittajan pahin painajainen

9.23

...tai ainakin melkein:

Päätin tänään jatkaa pääprojektini suomenkielisen version parissa. Avasin läppärin, jolla olin viimeksi sitä mielestäni työstänyt, kytkin muistitikun, jolle olin version ehkä tallentanut. Oikean niminen tiedosto löytyi läppäriltä. Mikäs siinä. Ihmettelin ohimennen tiedostoa klikatessani, miten sen muokkauspäiväksi oli merkattu elokuu, vaikka teillekin hehkutin viimeksi edistymistäni helmikuun alussa. Mutta tuo ihmettely pyyhkiytyi pois kauhun tieltä, sillä tiedostossa ei ollut enää kuin 16 sivua - entisten liki 60 sijaan. Eikä muuten ollut tallella enää tiedostoa, jolle olin kopioinut ensimmäiset 48 erilliskäsittelyä varten!

Yli 40 sivua tekstiä - puff!

Sain sydänkohtauksen, pienen ainakin: toki minulla on jäljellä englanninkielinen versio, mutta kun ottaa huomioon, että olin päiväkausia suomennellut sitä jo monta lukua, montakymmentä sivua, jotka ovat nyt poissa, ottaa sydänalasta tavalla, jota ei voi sanoin kuvailla.

Minne sivut ovat joutuneet? Missä on kokonainen tiedosto? Kävin pöytäkoneella, mutta sieltäkin löytyy vain yksi suomenkielisen version tiedosto - ja siinäkin ollaan vasta luvussa 5, sen kahdeksannen sijaan.

Vaikea hengittää. Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?


//edit. Korpeaminen ja kauhu muuntuvat epätoivoksi ja masennukseksi tarkasteltuani juonikaaviosta, mitkä luvut olen menettänyt. Suomenkielinen kadotettu osa sisälsi luvun, jota ei ole edes olemassa englanninkielisessä versiossa, koska juuri siihen lukuun olin englanninkielisessä vuosi sitten jumiutunut. Suomeksi olin lopulta saanut tehtyä luvusta version, jopa ihan mukiinmenevän. Vaan nyt se on poissa. En tiedä mitä tekisin. Kirjoittaa se ilmeisesti pitää uudelleen, mutta juuri nyt voimat eivät riitä. Olen aikuinen nainen, mutta juuri nyt tekee mieli itkeä kuin pikkulapsi. Se luku oli ollut lohikäärme, jonka olin saanut viimein lyötyä. En tiedä, milloin pystyn lyömään sen uudelleen.


3 kommenttia

  1. Ai kauhea, ihan hirveää. :( Minulla kävi tuossa marraskuussa melkein samanlailla, mutta menetin vain 10 liuskaa kässärin alkua. Tiedän kuitenkin sen tunteen, kun tajuaa tekstin kadonneen iäksi. Se on pahin motivaation tappaja ikinä.
    Paljon tsemppiä ja sinnikkyyttä! Onneksi sinulla on sentään valtaosa tekstistä englanninkielisenä versiona.

    VastaaPoista
  2. Voi luoja, painajaismaista! Älä yritäkään nyt olla aikuinen. Saa ottaa päähän. Kirjoitat taas sitten kun pystyt. Loharitkin saavat siinä uudessa motivaatiossa uudestaan pataan.

    VastaaPoista
  3. Kauheaa! Olet tehnyt niin kovan työn ja nyt se on poissa. Kirjoittajan pahin painajainen tosiaan. ;;__;;

    Minulta hajosi tietokone joku vuosi sitten. Sen kovalevy oli onneksi pelastettavissa, mutta sen jälkeen siirsin tekstit pilvipalveluun, joka on osoittautunut käteväksi, etenkin kun matkustelee. Kirjoittavat kaverit tekevät varmuuskopioita muistitikuille ja ulkoisille kovalevyille. Joku varasuunnitelma kannattaa varmasti kehitellä jatkoa varten.

    Eihän tässä muu auta kuin aloittaa alusta. Toiset pitävät reilun tauon, toiset naputtelevat raivonsa voimalla. Itse kuulun jälkimmäiseen kastiin. O.o'

    Tsemppiä!

    VastaaPoista