Pohjalta

Olen ollut taas kipeänä. Asunut sohvalla nenäliinavuoren, tilkkutäkin ja koiran alla. Yskinyt ja pohtinut, voiko kaupan mustaherukkamehua litkimällä saada liikaa c-vitamiinia tai vaihtoehtoisesti, todennäköisemmin, liikaa sokeria. Vaihtanut välillä teehen, harvoin, mutta tarpeeksi, että voin sanoa juoneeni muutakin kuin mehua. Olen halunnut kirjoittaa, näpyttelinkin satunnaisia repliikkejä puhelimella, mutta aivotyö päättyi aina ennen aikojaan, kun ajatus karkasi, katosi jonnekin sumuun. Päädyin usein tuijottamaan ikkunaa ja havahduin siihen, että kuuluu vain koiran kuorsaus, ei ajatuksia enää ollenkaan.

Mutta nyt ehkä vähitellen niitä ajatuksiakin. Kupissa kahvia, ei mustaherukkamehua. Muistikirjassa piirrettynä uusi ajatuskartan puolikas. Erään sivujuonen aivoriihi.