Työvoitto

Tuntuu, että jumitun aina samaan kohtaan juonessa. Siihen 2. näytöksen ensimmäiseen puolikkaaseen, jossa luodaan pohja sivujuonelle, hahmojen välisille suhteille ja keskivälin käännekohdalle. Siihen, jossa on se tarinan päämassa, se josta puhutaan takakansitekstissä: tätä tässä tarinassa tehdään. Se tuntuu aina olevan se osuus, johon juonisuunnitelmatiedostossa ilmestyy keltaista yliviivaustussia ja hakasulkeita, x- ja y-kirjaimia. Se alue, josta tietää kyllä, mitä siinä yleistasolla pitää olla, mutta jonka yksityiskohtaisuus on tasoa "ystävystyy vastaparinsa kanssa", "selvitetään tekijää", tms. The muddy middle, fun and games. Lisää kiinnostavia kohtauksia/tapahtumia tähän.

Mutta niin kuin aina, noistakin pääsee jyvälle vähitellen. Siinä saattaa mennä kauan ja juuri tässä osuudessa olevat epäloogisuudet tai ei-niin-hyvät ratkaisut aiheuttavat jumeja, mutta hinkkaaminen on sen arvoista: lopulta tämä osuus on ehkä se, mistä ideoinnin kohdalla nauttii eniten. Koska sitten, kun ne palaset löytää, oikeat kohtaukset, tunne on aivan mahtava. Työvoitto.

Kohtauslista muodostuu jälleen hyvää tahtia. Usko palautuu, motivaatio vankistuu. Vielä on paljon yksityiskohtia mitä pitää päättää, mutta kyllä se tästä. Työllä.