Luistellen kumisaapikkain?

19.30

Kuten otsikosta voi päätellä, pakkanen on täällä Etelä-Suomessa kääntynyt plussaksi muutamassa tunnissa (eilen illalla vielä -13 astetta, ah) ja siten sadetta ripsii lumen sijaan. Tiet ovat liukkaat kuin mitkä, ja niinpä Turun mukulakivikatujen ylittämiseen kuluu ainakin kolminkertainen aika verrattuna tavalliseen ja nuorisokin saa liikkua ystävineen käsikynkässä kuin vanhukset pystyssä pysymisensä turvatakseen. Kaunista mutta ah niin humoristista. Noh, ei valiteta, saapahan jalkojen lihaksetkin staattista työtä tehtäväkseen kunnolla, kun joutuu jatkuvasti tasapainoaan tietoisesti lihaksiston avulla ylläpitämään.

Ei ole tapahtunut kaiketi mitään ihmeellistä. Ei sinällään. Uusi Sherlock-sarjan kolmannen kauden traileri sai tämänkin fanin pään sekaisin ainakin 24 tunniksi, ja vidderin (fanvideon tekijän) syyhyävät sormet pääsivät jälleen töihin. Videon editointi on yksi mieluisimmista puuhistani, en tiedä olenko sitä vielä koskaan täällä maininnut. En ole vielä kovinkaan hyvä siinä, pitäisi tässä kuten romaanienkin kanssa istuutua aluksi suunnittelemaan kuva kuvalta koko tuotos ennen toteutuksen pariin säntäämistä, mutta toisaalta nimenomaan video-editointiin yhdistän leikittelemisen, ja niinpä aika harvoin tulee koko video suunniteltua alusta loppuun ennen ohjelman avaamista. Eikä siinä toisaalta mitään. Pääasia, että itsellä on hauskaa ja kehityskaari on noususuhdanteinen!

Kyhäsin eilisillan ja tämän päivän aikana myös trailerin kirjalleni. Siitä saan toivottavasti taas lisäpontta varsinaiseen kirjoittamiseen - jostain kumman syystä tuollaiset visuaaliset avut kuten kannet yms. oheissälä kuitenkin herättelevät uinahtelevaa inspiraatiota tehokkaasti. Nytkin alkaa taas koneisto päässäni käynnistyä pikkuhiljaa, vaikkakin nitkahdellen - marraskuussa kirjoittamisesta tauon otettuani aloittaminen on ollut tuskaisaa suorastaan. Olisi pitänyt vain paahtaa loppuun asti, mutta noh, myöhäistä perua... Toivotaan, että nämä oheistuotteet ja kirjan betalukijoille mainostaminen antaisivat itsellekin intoa taas päälle sen verran, että saisin tämän ensimmäisen version kokonaisuudesta valmiiksi tässä kuun parin sisällä!

Valmistumisesta puheenollen, sain tänään virkamiesruotsin tulokset ja pääsin kuin pääsinkin molemmista kokeista läpi! Aika utopistista, sen kirjallisen kun tein kuitenkin kahdeksalta aamulla ilman kahvia tai muita piristeitä vain kolmen ja puolen tunnin yöunien jälkeen. "It's a miracle, baby!" Tämähän tarkoittaa sitä, että jos selviän aineopintokokonaisuusmerkintöjen, hakemusten yms. paperisodista, niin hyvässä lykyssä jo ensi viikon perjantaina voin tituleerata itseäni humanististen tieteiden kandidaatiksi (jopa vuosi ennen maisterin titteliä, aika hyvin!). Tosin pitää ensin jännätä sitä, saako toimistosta aineopintojen kokonaisuusmerkinnän ajoissa... Jos ei, niin sitten siirtyy viikolla mokoma.

Ihan hyviä fiiliksiä siis tänään. Illalla ehkä vähän lisää videon editointia tms. Huomisesta alkaen tuleekin loppuviikko omistettua kavereille aika tehokkaasti, kun huomenna kahvittelua ainakin, ylihuomenna kaverien kanssa pikkujoulujen viettoa Salaisten kansioiden ja perinteisten Piparibileiden muodossa, perjantaina taas toinnun pippaloista aamupäivän ennen iltapäivän elokuvatuokiota kauan odotetun Hobitti-seikkailun jatko-osan parissa jälleen hyvässä seurassa. Lauantaina toivottavasti käytän koko päivän tehokkaasti käännöshommiin, eräs projekti kaipaa kipeästi huomiotani. Ja pitäisi erään esseen aihe ainakin jo valita...

Eipä tässä muuta. Suomen talvi on pimeä ja lunta saisi olla enemmän, mutta ehkä sitä vielä saadaan. Tällä hetkellä eniten jännittelen kuitenkin Lontoon joulupyhien kohtaloa, sillä uusi vuosi olisi tarkoitus viettää siellä ja voi kunpa kerrankin saarivaltio yllättäisi runsaalla lumivaipalla.

Ainahan sitä saa toivoa.


0 kommenttia