Ad Astra

Onpa ihanaa, kun sanat soljuvat. Jouduin aluksi siirtämään kaiken olemassa olevan materiaalin piiloon Scrivenerin kansioihin, jotta pystyin keskittymään vain tekeillä olevaan tekstipätkään, olemaan kauhistelematta tekemättä olevaa työtä tai vaihtoehtoisia rakenteita, ja se tuntuu toimineen. Näkyvillä on aina vain yksi tiedosto ja kaikki muut yli 76 000 sanaa ovat jossakin. Poissa silmistä, poissa mielestä. Hyvä näin.

Päivän sanat ovat nyt paperilla, luulen. Joudun pohtimaan seuraavia kohtauksia, suunnittelemaan, mitä haluan niissä yksityiskohtienkin tasolla tapahtuvan uudistusten myötä. Aiemmista versioista saan jotakin irti, yksittäisiä lauseita ja pätkiä dialogista, mutta paljon pitää muuttaa. Onneksi on siivouspäivä. Ajatukset voivat vaeltaa vapaasti nostellessani tavaroita paikalleen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten kirjoitatte uusia versioita?

Kirjoitushaaste 2025

Pyörittelyä