In, out
En ole kirjoittanut edellisen postauksen jälkeen sanaakaan. Ainakaan muistaakseni. Tämä kevät on ollut minulle vaikea muutenkin, tuntunut varsin kuormittavalta, joten se on sitten näkynyt välittömästi siinä, etten ole lukenut tai kirjoittanut tai muutenkaan voinut tehdä vapaa-ajalla mitään suurempaa tiedon prosessointia vaativaa. Olen sen sijaan tehnyt matalamman kynnyksen art journalia, johon voi halutessaan vaikka lätkiä vain paria väriä sivulle ja leimata kukan päälle ja todeta sivun olevan valmis. Ja olen vähän myös neulonut.
Mutta huomasin viikonloppuna inspiroituneeni viimeinkin myös tarinankerronnasta: näin erään historiadokumentin, ja eräs yksityiskohta jäi vaivaamaan mieltäni (positiivisella tavalla) ja se laittoi pyörät taas nitkahdellen liikkeelle. Puhelimen ideamuistio sai täytettä pitkästä aikaa. Tänä aamuna katselin erään YouTube-videoita tekevän kirjailijan uusimman videon, enkä enää irvistellyt itsekseni, että mitä minä tällaista katson, kun en kuitenkaan itse kirjoita. Sen sijaan uteliaisuus alkaa jälleen herätä. Ah, mikä helpotus. Kirjoittamattomat jaksot ovat ilmeisesti kaivon täyttymisen kannalta välttämättömiä, varsinkin vimmaisten ideointikausien jälkeen, mutta eivät ne mukavia ole.
Tuntuu kuin keuhkot saisivat taas hieman ilmaa.
Toivottavasti teille kuuluu hyvää.
Kommentit
Lähetä kommentti