Ajatusten virtaa. Tai jotain.

Pääprojektini on ollut täysin tauolla, en ole ajatustakaan uhrannut veljeksilleni ja on tuntunut jopa siltä, että tuleeko heitä enää koskaan ajateltuakaan. Mutta aamulla herätessäni unesta hymyilin: uni oli ollut A:sta. Minä ja puolisoni olimme hänen tilallaan unessa päähenkilöinä, kaikki tapahtui meille, mutta tiesin välittömästi herättyäni, että kyse oli tapahtumasta, joka oli tapahtunut A:lle. Unen tapahtuma avasi taas lukkoja. Loi yhteyden uudelleen. Tein kiireesti muistiinpanoja kännykän muistioon ja niitä tulikin aika monta. Jokainen ruokki seuraavaa: "Jos tapahtui näin, sehän tarkoittaa että on täytynyt olla tällaista, mikä tarkoittaa, että jonkun on täytynyt tehdä näin..." Rakastan sitä tunnetta, kun tarina alkaa kerätä itseään auki kuin lankakerä, jonka häntää kiskotaan tai jota tuupitaan lattian poikki kauemmas ja kauemmas. Ainoa asia, mikä estää minua enää kirjoittamasta on pelko siitä, että jämähdän taas johonkin tai että tarina/hahmojen kehitys tai pikem...

Viikko on jatkunut hyvänä. Eilen kahvilla ystävän kanssa ja löysin Uffilta siellä taas käytyämme kauan etsimäni tuulen- ja vedenkestävän ulkoilutakin - viidellä eurolla! Kyllä hymyilytti taas. Pienestä sitä voi tulla onnelliseksi. Eletään jänniä aikoja. Ensi viikolla pitäisi ruveta kuulumaan paitsi harjoittelupaikoista mutta myös siitä, pääsenkö vaihtoon ensi syksyksi. Varsinkin jälkimmäinen jännittää nyt oikein urakalla: pystyin eilen viimeinkin tarkistamaan mikä onkaan ensi syksyn kurssitarjonta Worcesterin yliopistossa ja laatimaan alustavan lukujärjestyksen itselleni mahdollisen vaihtoni ajaksi. Intoilen jo valmiiksi: kurssit ovat jännittäviä ja ah niin mielenkiintoisia! Ja vaikka pettyisinkin kovasti, jos en pääsisi joihinkin ykkösvalintoihini, niin hyviä vaihtoehtoja näillekin kursseille löytyy. Tietenkin pelkään, että joudun luopumaan kaikista mieluisimmista vaihtoehdoistani joko siksi etten mahdu kurssille tai siksi että opettaja ei haluakaan vaihtareita kurssilleen, mutta tä...