Valmistautumista vuoteen 2017
Olen viime aikoina ollut kyvytön tarttumaan kynään tai asettamaan sormiani näppäimistölle. Pelko on vaivannut. Se jatkuvasti alitajuntaakin nakertava tunne, että jos kirjoitan kirjan nyt loppuun, siitä tulee yksi niistä kliseisistä esikoisista, jotka olisi kannattanut jättää vielä pöytälaatikkoon ja joista lukijan armollisin kommentti on: "Näen kyllä, mihin tässä on tähdätty, mutta..." En niinkään pelkää sitä, että teksti olisi huonoa - senhän saa korjattua jokaista lausetta erikseen nyhräämällä - mutta jos teksti ei välitä tunteita ja tunnelmia tavalla, jolla olin tarkoittanut... Se olisikin isompi remontti. Ja varmasti sellainen, joka lannistaisi pitkäksi aikaa. Joten olen viime päivät lueskellut toisen kirjoittajan tekstiä ja käynyt välillä tuijottamassa oman projektitiedostoni punaisella merkittyä luvun otsaketta, jonka alle pitäisi yhdistää luvut 13 ja 15 järkevällä tavalla ennen kuin voin siirtyä eteenpäin muihin murheenkryyneihin. Tuijottelu sen kuin vain jatk...