Paluu sorvin ääreen

12.16

On ollut ehkä turhankin pitkä tauko kirjoittamisesta/editoimisesta. Kuun vaihteessa mielessäni pyörinyt kiukku piti pintansa sinnikkäästi, vasta tänä aamuna totesin tunnemyrskyn laantuneen tarpeeksi, että tiedoston pystyy avaamaan ilman turhautumista ja antipatioita. Hyvä näin. Nyt olen saanut taas pari lukua editoitua, eikä yhtään tuskastuta. Taas on toivonkipinä siitä, että ehkä tästä joskus valmistakin tulee. Tavoitteenani on edelleen saada käsikirjoitus koelukijakuntoon tämän kesän (lue: vuoden) aikana.

Seuraaviin viiteen lukuun ei ole suunnitelmissa ihmeempiä muokkauksia, joten elättelen toivoa siitä, että saisin tässä viikonloppuna kirjan alkupuoliskon editoinnin pakettiin. Yksi murheenkryyniluku sinne jää edelleen kummittelemaan, en vieläkään oikein saanut sitä asettumaan luontevasti, mutta olkoon nyt kun ei kerran ojennu suosiolla. Ainahan siihen voi palata myöhemmin, kun muut ovat valmiina koeluettaviksi.

Löysin kirpputorilta viikko sitten kahdella eurolla juuri sellaiset kesähousut, jollaisia olin koko kevään ja alkukesän kaupoissa silmäillytkin. Aurinko paistaa, viikonloppu edessä ja siten siis autuas luku- ja kirjoitusaika.

2 kommenttia

  1. Kiukku on kyllä ihan pätevä syy pitää taukoa kirjoittamisesta. Kaikissa tunnekuohuissa ei synny parasta mahdollista tekstiä. Toisaalta tarinaan voi syntyä yllättäviä käänteitä! :)

    Minun tuottavuuteni laskee aina kesäisin, joten olen todella iloinen, kun ylipäätään saa tekstiä aikaan. Tsemppiä viikonlopun kirjoitussessioon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en oikein tiedä, olenko kesäisin vai talviaikaan tuotteliaampi. Uskoisin jopa, että kesäisin: nuudun aika täydellisesti pimeään vuodenaikaan. Mutta toisaalta, kesällä sitä haluaisi olla myös ulkona aina, kun hyvää säätä on. Ei siis ihme, että projektit venyvät. :P

      Poista