Viikon loppu

12.46

Sosiaalinen ähky. Kielellinenkin. Viikko kollegojen seurassa oli intensiivinen ja antoisa: opin mielestäni ehkä enemmän työkielieni käytöstä kuin kahdeksan yliopistovuoteni aikana yhteensä. Kättelin ihailemiani ihmisiä, toisia pääsin jopa halaamaan viikon kuluessa. Tuntui absurdilta käydä kirjakaupassa ja avata teokset niiden nimilehdille, tarkistaa kollegan nimi ja huomata, että suurimmassa osassa kirjoista oli tuttuja taustavaikuttajia. Hymyilytti.

Vaikka viikon aikana tulikin käytettyä kieliä ja puhuttua niitä valtavasti, ja vaikka haluaisinkin ennen kaikkea nyt ainakin viikonlopun hiljaisuutta ja jotain aivan muuta, aivoni raksuttavat silti jo tarinoiden parissa. Omieni ja muiden, kuten aina. Tänään en vielä tartu muihin teksteihin kuin työn kautta pakollisiin, tänään annan aivojeni levätä, mutta huomenna voisin käydä taas työhön, makustelemaan sanoja ja istuttamaan niitä paperin pinnalle.

0 kommenttia