Perjantain huumaa

23.52

Ihmemies P. Rinne. Urakoi Suomen maalilla kyllä sen verran sankarillisesti, että täytyy kohta kysyä, maksetaankohan miehelle sittenkään miljoonia tarpeeksi. Sai olla ketarat ojollaan tänäkin iltana moneen kertaan ja venyä niin että lonkat napsuivat, pesäpallotaustaakin varmaan löytyy kopeista päätellen. Selvisi piru vieköön neljästä rankkarikierroksestakin, uskomatonta mutta totta! Kynnet tuli purtua, mutta voitto tuli - ja se voitto oli ehdottomasti Rinteen, kummarrukset siis jälleen kerran sinne.

Pakariselle erityispropsit siitä, että oli ainoa rankkariampuja, joka tajusi vetäistä ajoissa eikä jättää liian myöhäiseksi, toisin kuin kokeneemmat virkaveljensä, jotka nuolaisivat ja tiputtivat. Tattista, Iiro, hienosti vedit!

Muuten suomalaisten peli oli paria maalia lukuun ottamatta aikamoista säheltämistä, jos rehellisiä ollaan: laita-/rännitauti vaivaa, kiekkoa laitetaan itsepäisesti vain ja ainoastaan eteenpäin - ei väliä montako vastustajaa on kärkiukon ympärillä - eikä kiekkoa tajuta pelata kavereille tarpeeksi ajoissa, vaan menee siellä laidoilla pyörimiseksi. Nopeita syöttöjä, niin vastustaja ei ehtisi väliin, mutta nyt yritetään itsepäisesti pitää kiekkoa ja ihmetellään sitten, miten se lätkä pääsi taas karkaamaan. Niin, miksiköhän. Mieltymys laitoihin huolestuttaa ehkä eniten: se on helposti tulevien vastustajien ennakoitavissa, eikä se kovinkaan usein johda mihinkään oikeasti hyödylliseen - voittaja on se, joka tajuaa lykätä kulmasta/laidasta kiekon heti keskemmälle kavereille pelattavaksi, mitä sitä suotta laitoja minuuttikaupalla kyntämään. Puolustuskin oli tässä pelissä nukuksissa pääosan ajasta: milloin jätettiin maalin toinen, vieläpä kiekon puoli kokonaan avoimeksi(!), milloin tiputettiin kiekko lavasta ja milloin katsottiin vain passiivisesti vierestä ja odoteltiin hyvin suomalaiseen (idioottimaiseen) tyyliin, milloinka se lämäri oikein tulee. Apua. Pojat hei, minne se eilinen meno hävisi?

Vai onko se tosiaan niin, että suomalaiset miehet tarvitsevat syttyäkseen sen surullisen kuuluisan, eilenkin jäällä nähdyn klassikon - "nakkikiskakärhämän"? Nyt kun oli siistiä peliä, niin meni taas vähän arastelevaksi puolustautuminen - siinä missä eilen kiekko vedettiin pois vaikka verenmaku suussa, kunhan oltiin saatu ensin mojovaa mustelmaa ja vähän nyrkin kulmaakin paikalliselta Igorilta. Pitäisi saada se suomalaisten kylmä veri kuumaksi jollain vähän helpommallakin - tai kerätä aggressiot päälle jo pukuhuoneessa.

Noh, ehkä oli vain energian puutetta ja outoutta, kun olikin kokonaan uusi äijä joukkueessa tähtipaikalla. Toivotaan näin, sunnuntaina on aika näyttää kynnet (ja toivottavasti säästellä Rinteen poikaakin, ettei koko turnauksen pystyssä pitäminen lankea molarin harteille) pienen levon jälkeen. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Mutta se jääkiekosta!

Päivä on ollut varsin mainio: vaikka päivä alkoikin aikaisin Danten Helvettiä ja Goethen Faust I:n analyyseja paniikki kurkussa selaamalla, kääntyi se tentissä kuitenkin voitoksi, kun opettaja olikin heittänyt kysymykset helpoimmasta aineistosta ja kysymyksiin pystyi vastaamaan melkein jo yleistiedonkin perusteella. Tentin jälkeen päivä paistoi, niin että takin kanssa tuli kuuma: kävelin kaverille viheriölekottelutuokion kautta katsomaan erinomaista Small Island -nimistä, kaksiosaista BBC:n laatusarjaa (suosittelen kaikille lämpimästi!), minkä jälkeen sitten tosiaan kiekkoillan äärelle kera asiaankuuluvien eväiden. Nyt on perjantai! Huomiseksikin on luvattu jo 18 astetta, joten alkupäivällä patikkaa keskustaan, ennen kuin jäätelökioskin kautta tyttöjen X-Files -päivään. Should be fun.

Kirjoittamisista ei ole vielä tullut tällä viikolla mitään, mutta ehkä se tästä. Suunnitelmat muodostuvat kuitenkin jo hyvin, enkä jaksa stressata. Sunnuntaina iskee hellerajoille paukkuva lämpöaalto, jota voisin lähteä jopa Ruissaloon asti tervehtimään kynien ja papereiden kanssa. Meren pauhu voisi antaa tarvittavaa inspiraatiota joko pääprojektin editointiin tai V:n suunnitteluun. Ah, kesä!

2 kommenttia

  1. Ai että nauroin lukiessani tätä postausta! :DD Hei, olisi ihan huippua päästä kisakatsomoosi joskus mukaan! Mitä mahtavuutta, luen mielluumin täältä Suomen mm-menestystä kuin Iltsin sivuilta. Jotenkin tunnistin tuon "mojova mustelma silmässä" -taistelutahdon. Oma avokkini ja veljeni edustavat samaa suomalaista stereotypiaa. Mukavia "nyssäköitä" ollaan niin kauan kuin heille ollaan mukavia.

    Minäkin olen tyytyväinen tällä hetkellä omaan kevääseeni. Parhaat kolme päivää tiedossa. Sain eilen viimeisen koulutyön palautettua ja nyt on tosiaan kolme päivää puhdasta lomaa tiedossa ennen kesätöiden alkua. Olen yrittänyt aloittaa Kuuran editointia, mutta aloittaminen on osoittautunut tällä kertaa normaalimpaakin työläämmäksi. Eilen en saanut mitään tehtyä, koska vietin tyttöjen iltaa (katsottiin läpällä Sharknado - voi luoja sanon minä, tsekkaa tämä! https://www.youtube.com/watch?v=iwsqFR5bh6Q) Tänään, ensimmäisenä vapaapäivänäni yritin sitten tosissani kässärin kirjoittamista. Ostin IIIIIHANAN ihmissusikirjan Glen Duncanin "Viimeinen ihmissusi", kävin katsomassa Grand Budapest Hotelin huumorimielialaan päästäkseni ja lopuksi ostin pullon Yellow Tale -valkkaria. Toistaiseksi mikään ei ole auttanut. Olen istunut koneen äääressä klo 19 lähtien (kello on nyt puoli kaksi yöllä), katsonut Disney-filmien alkuja päästäkseni tunnelmaan, mutta tekstiä ei vaan synny. Täytynee mennä mBariin huomenna. Ainakin siellä tekstiä syntyy silloinkin, vaikkei huvittaisi kirjoittaa. Todistettu on.

    Tsemppiä V:n suunnitteluun ja kirjoittamiseen! Hei nauti! :) Ensimmäinen versio on aina se ihanin! Impulsiivista ja nopeaa!

    ... eikä tällaista nyhväämistä kuin oma editoimiseni tällä hetkellä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä jos maittaa! :D Vähän epäilytti aluksi, viitsinkö näin kirjoittamispainoisessa blogissa näinkin erilaisesta asiasta vaahdota, mutta en voinut vastustaa kiusausta - kommentoinnin tarve on kova niin kotisohvalla pelin aikana kuin näin jälkikäteenkin. :) Mukavaa, jos löytyy lukijoista joku, joka ei näitä entryjä kaihda!

      Saa tosin nähdä, tuleeko näitä enää kovinkaan montaa, sillä tämän päivän katastrofi taisi katkaista tehokkaasti Suomen matkan jatkopeleihin. Aikalailla ansaitusti, surullista mutta totta...

      Hahhah, miten edes keksitte katsoa tuon leffan? :D Mahtoi olla riemukas elämys!

      Tuo on kyllä niin tuttua, tuo tauon jälkeinen editointi-/kirjoitusjumitus... Toivottavasti on jo lähtenyt kursori liikenteeseen menestyksekkäästi! Itsekin yritin tänään rannalla saada aikaiseksi, mutta kynästä ei tullut paperille kuin yhden kappaleen verran aloitusta uuteen lukuun. Tsemppiä koitokseesi, hyvä siitä tulee!

      Saas nähdä, miltä tuntuu V:n kirjoittaminen - yritän pitää tarinan tiiviinä, mutta olen ns. pitkän proosan kirjoittaja, kuten lukion luovan kirjoittamisen opettajani sanoi kerran, joten taipumusta on massiivisten kokonaisuuksien toteutukseen olipa se ollut alunperin suunnitelmissa tahi ei. :D Neuvoja siihen, miten pystyisin pitämään tarinan kurissa ja olemaan paisuttamatta sitä kuin pullataikinaa? :P

      Poista