Leuka rintaan

19.05

Olisi suorastaan kilttiä sanoa, että Leijonat tunaroivat itsensä kohtalon käsiin. Vääntelen täällä omiani. Kotisohvalta on tietenkin helppo neuvoja jaella, joten en siihen ryhdy nyt - nyt tyydyn toteamaan, että jos ei jatkopaikkaa saada, niin ei tulos kovin epäreilu ole. Surullisintahan tässä lienee vielä sekin, että piti olla suht helppo nakki, kun jenkkien maalivahdin torjuntatilasto taisi olla turnauksen huonoin, oliko jopa 10 prosenttia Rinteen torjuntaprosenttia huonompi, ja silti, ja silti...Yritys oli tänään kova, siitä toki Leijonille kunnia, mutta sitä mokien määrää... Alkaen yllättäen ja valitettavasti jopa Ihmemiehestä. Tämän jälkeen kun koko loppuottelun muu joukkue tiputteli kiekkoa, veti huteja täysin avoimen maalin edessä (muutkin kuin herra L), hapuili jopa 5-3 -ylivoimassa ja syötteli suoraan vastustajille eikä omille, niin kyllähän oli karkelot taas. Iskekää tämän lausunnon perään muutama kirosana. Kielivalinta vapaa.

Jos positiivisia aspekteja pelistä halutaan hakea, niin jossain kohtaa oli hyvä paine päällä ja Ohtamaa on edelleenkin mies paikallaan joukkueessa. Mäntylä sai onneksi yhden lohtumaalinkin vastustajan mailan avustuksella heitettyä, että ei sentään ihan nollille jääty. Vaan eipä se hirveästi taida poikien mielialaa huomiseen peliin nostattaa.

Loppuilta jossain muissa merkeissä. Kirvelee, kirvelee.

0 kommenttia