"There must be more than 'BANG', 'A-a-a', 'Honey, I'm home!'"

11.06

Tänään minut tekee onnelliseksi Dylan Moran. Kuten niin monena muunakin päivänä. Koska Dylan on... Dylan.

Heille jotka eivät herraa tunne, niin hän on irlantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja stand-up koomikko. Tuttu nykyään mm. Black Books -sarjastaan. Hänen stand-up -tyylinsä on itselleni kovin mieluinen, koska hän ei heitä kovin rankasti pilkkaavaa läppää, ei samaan malliin kuin Jimmy Carr esimerkiksi, ja hänen tyylinsä on keskusteleva: hän tuntuu puhuvan mitä mieleen juolahtaa, ilman että selvästi kertoo vitsejä, ja kuitenkin jotenkin päätyy puhumaan niistä aiheista, joista oli alunperin tarkoituskin. Ihmemies MacIrish.

Piti linkata teille joku esimerkkipätkä tästä Sydneyssä nauhoitetusta What It Is -kiertueen esiintymisestä, mutta en osannut valita parasta vitsiä - ja sitä etsiessäni päädyin katsomaan koko höskän, vaikka alunperin piti katsoa vain vähän alkua ja tehdä sen jälkeen kouluhommia. Tehkää siis itsellenne palvelus ja katsokaa koko homma täältä ja ostakaa sitten herran DVD:t, koska parempaa syntymäpäivä- tai joululahjaa voi tuskin kenellekään hankkia. Varsinkaan itselle.


Eikä sen nyt niin väliksi, vaikka syntymäpäivät olisivat vasta parin kuukauden päästä ja jouluun on vajaa vuosi.

Asiasta toiseen. Olen tänäänkin aika onnellinen säästä: heräsin mitä lämpimimpään auringonpaisteeseen, ja linnut laulavat. Nyt tosin pilvet jo alkavat vähän kerääntyä ja tuulee, mutta lämpötila on silti menossa kohti kymppiä ja ikkunaa voi pitää auki jopa kauemmin kuin pari minuuttia!

Sen sijaan en pidä tänään ötököistä. Löysin jo aika monetta kertaa jonkin tuntemattoman (ei siis hämähäkki eikä lude) ryömimästä lattiallani ja sainkin siis päälle vanhan kunnon siivousragen. Naapurit luultavasti heräsivät kolkkeeseen, kun aggressiivisesti puskin imurin suun jokaiseen jalkalistan rakoseen ja kämpän vaikeastikin saavutettaviin nurkkiin. Mutta kun inhoan noita! En tiedä mistä tulevat, mutta en halua niitä kämppääni. Ärsyttävintä on se, ettei niitä koskaan näe kerralla montaa: ehkä kerran pari viikossa näen jonkun yksittäisen pikkuruisen mönkijäisen ja on viikkoja, jolloin en bongaa yhtäkään. Mutta voi olla, että pitää käydä joku öttiäismyrkky ostamassa kuitenkin: vaikka nuo ovatkin varmasti vaarattomia, niin en siltikään pidä ajatuksesta, että saattaisin bongata sellaisen vaatteesta tms. Hyrr.

Kyllä, ensimmäinen asia joka tehdään mökilläkin kesäisin on kämpän tyhjennys ötököistä. Mönkikööt luonnollisessa elintilassaan ja jättäkööt meidän omamme rauhaan, sanon minä.

Noh, katsotaan asiaa positiivisesti: ainakin tulee siivottua nykyään useammin...

T: Ei-ihan-ötökkäkammoinen-mutta-melkein Satsu

0 kommenttia