Hyvä ruoka, parempi mieli

21.00

Aamulla sain sähköpostiin ilmoituksen CIMO:sta, että en päässyt esivalinnasta läpi koskien sitä Lontoo-harjoittelua. Ei kai pitäisi ihmetellä, kun hakijoita oli 158 ja ottivat vain 7 jatkoon, mutta harmittaa silti.

Koska kuukausi alkaa olla lopuillaan ja pankkitilikin huutaa hoosiannaa, päätin sitten näin iltapäivän ratoksi pyöräyttää taas sämpylöitä - aamu- ja iltapalavarastokin kun alkaa olla tyhjä, eikä tosiaan ole pahemmin rahaa ostaa edes uusia raaka-aineita. Etsiskelin taas uutta sämpyläreseptiä kokeiltavaksi ja päätin antaa mahdollisuuden Sikke Sumarin sämpylöille. Ja voi kuulkaa - ! Mamma Mia!

Kuvan ottanut Sikke Sumari
Resepti on varsin yksinkertainen: vettä n. 7,5dl, mielellään vähintään kahta eri jauhoa (itsellä vehnää n. 10-11dl, ruista n. 3dl), mausteeksi suolaa n. 1½ rkl. Avot! Nostatin taikinaa noin reilut puoli tuntia, minkä jälkeen kaunokaiset heitin uuniin ja nautiskelin puoli tuntia myöhemmin ensimmäisen satsin "hedelmistä". Oli meinaan hyvää - ilman levitteitäkin! Jälkimmäiseen satsiin tuli pidempi taikinan nostatusaika, kun piti käydä välissä luennolla ennen kuin sain toisen satsin laitettua pellille ensimmäisten jälkeen, ja heitin päälle ennen uuniin laittamista oreganoa. Loppuviikosta teen taikinan, johon kokeilen porkkanaraasteen ujuttamista. Variaatiota siis saa aikaiseksi hyvinkin pienin muutoksin!

Uunissa asteita 230, puoli tuntia siellä pitäkää, ennen uuniin laittoa mielellään päälle vaikka saksilla leikaten ristiviilto ja inasen jauhoja (vapaaehtoinen).

Katsokaa tuolta linkin takaa Siken saman postauksen muutkin leipäreseptit ja inspiraatiokuvat, saatte varmasti hyviä leipiä ja sämpylöitä tästä eteenpäin aikaiseksi!

Ei sillä naisella suotta omaa ruokaohjelmaa ole!

Ulkona sataa kaatamalla, ikkunalasit ja vahva ropina. Illan koleus ja huomisen harmaus, päälle pyjama, kääriytyminen sängyn peitteisiin ja soimaan tämä. Jos ei väsyttäisi näin kovasti, kääriytyisin hyvän kirjan, kaakaon tai jopa Baileys-tuikan kanssa kynttilänvalossa nojatuoliin lämpimän torkkupeiton alle ja fiilistelisin tummaa iltaa. Jazz on joskus parasta mitä tiedän.


0 kommenttia