Sin men

14.22

Ollut aika hektinen viikko. En tiedä mainitsinko joskus, mutta löysin tuossa jokin aika sitten Lontoosta täydellisen harjoittelupaikan itselleni ensi kevääksi/kesäksi. Hakuaika päättyisi heidän sivustojensa mukaan vasta lokakuun lopussa. Ei siis hätiä mitiä, aloin kuitenkin jo CV:tä kääntelemään englanniksi ja pohtimaan mitenhän voisin letter of motivationistani saada sellaisen, että tulisin palkatuksi, vaikka työkokemusta ko. alalta ei olekaan ja vaikka ko. paikan luulisi olevan yksi suosituimmista hakukohteista sijainnistaan johtuen. Toivottavasti charmini puree.

Mutta sitten kävinkin maanantaina ulkomaille suuntautuvan harjoittelun infossa ja siellä selvisi, että minun on mahdollista hakea tuota ko. paikkaa varten erästä apurahaa, joka ei ollut käynyt minulla mielessänikään. Ja se apuraha on melkein kolme kertaa suurempi kuukaudessa kuin suunnittelemani Erasmuksen vastaava. Sitä siis hakemaan!

...Ja perhanan äkkiä, sillä deadline onkin tämän viikon perjantaina.

Noh, olen tässä pari kolme päivää kuumeisesti tarvittavia papereita naputellut ja äsken laitoin paperit menemään. Saa nähdä, tärppääkö vai ei - kuulemma suorittavat järjestössä jopa esivalinnan, ennen kuin laittavat 3-7 hakijan paperit pomolle asti. Tämän esivalinnan tuloksista pitäisi kuulua viimeistään marraskuun puolivälissä. Jännittää aika tavalla, sydän vain pumppaa adrenaliinia jatkuvalla syötöllä ja veri kohisee korvissa. Saa nähdä, miten hyvin pystyn keskittymään EU-tunnilla. Veikkaan, että aika huonosti.

Apua. Oikeasti hain Lontooseen töihin. Mistä tämä rohkeus on yhtäkkiä tullut?



0 kommenttia