Heksat menossa mukana

23.58

Miksi elämän täytyy olla niin hemmetin monimutkaista, en ymmärrä. Toisaalta en ymmärrä tarvettani ymmärtääkään. Pitäisi kai vain nostaa kädet ilmaan ja todeta että tätä tämä nyt vain on ja sillä hyvä. Että, niin. Plusmiinusnolla?

Eilen oli syyslukukauden ensimmäiset pippalot, perinteinen Syysstartti. Ah, ai että. Oli hauskaa! Näitä iltoja lisää!

Ja jaksaa vanhakin näköjään vielä rellestää: noin neljältä nukkumaan, herätys seiskalta n. kolmen tunnin yöunien jälkeen ja ei kun siitä ruotsin tunnille. Täytyy myöntää, että moiseen suoritukseen olen pystynyt viimeksi ensimmäisenä opiskeluvuotenani, jolloin tuli muutamaankin otteeseen kömmittyä kotiin nukkumaan vain pariksi tunniksi ennen luennoille suuntaamista. En uskonut, että kunto kestäisi enää näin viidentenä vuonna. Mutta yllätyin positiivisesti! Ei tietenkään tästä tapaa kannata ottaa, päivällä olo on ollut sen verran nuutunut, mutta voinpahan virnistellä itsekseni katsellessani miten kanssaopiskelijat raahautuvat tunneille kymmenen aikaan tutisevat kädet Jaffa-pulloa puristaen kun meikäläinen suuntaa jo kotiin yhden luennon kärsineenä.

Tosin eipä se meikäläisen jaksaminen jatkunut enää kotona sitten. Yllätys? I think not. Jaksoin valvoa kokonaiset puoli tuntia ennen kuin simahdin ja nukuin kolmeen iltapäivällä. Sen jälkeen olenkin ahkerasti lukenut tenttiin, tälle päivälle kun olin määrännyt reilut sata sivua tenttialueesta luettavaksi. Tentti kun on huomenna, hups. Noh, joo, lukemista häiritsi tietysti paitsi bileillan jälkeinen olo (ei pahaa oloa = krapulaa, mutta synkkä mieliala) mutta myös se, että pää on tuntunut olevan kertakaikkisen tyhjä. Muistan kyllä lukeneeni runojen analysoinnista, mutta yksityiskohdat menivät pään läpi kuin siellä ei olisi kuin tuulitunneli korvien välissä. Oh well. Huomennahan sen näkee taas jäikö sinne mitään...

Tyhjyydestä puheenollen:

 

Kuulin ensimmäistä kertaa eilen siellä baarissa. Kuten (normaaleilla) ihmisillä yleensä ensireaktiona on herran musiikkiin, olin varsin huvittunut ja vähän vaivautunutkin. Hytkytään nyt tässä sitten, yritetään unohtaa miten sanat menevät ja kuka laulaja on. Vaan eikö mitä, tänään sitten pyöri musiikkitelevisiossa ja eikös se sitten päähän jäänyt. :D

Saa pelastaa korvaavalla biisillä. Pliis.

0 kommenttia